Turun Keilailuliitto 85 vuotta

Turun Keilailuliiton perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 85 vuotta. Liittomme pitkää ikää juhlistettiin Turun Upseerikerholla lauantaina 8.3.2014. Avaussanat lausui TKL:n puheenjohtaja Marko Saarni, joka puheessaan kävi läpi turkulaista keilailuhistoriaa.

Saarni kertoi turkulaisten keilailuperinteiden juontavan juurensa Kupittaan lähteelle ja Ruissaloon, joista löytyivät kaupungin ensimmäiset keilailusalongit 1800-luvun lopulta. Varsinaiset keilahallit - Autolan 6-ratainen halli Rauhankatu 4:ään ja Urheiluaulan 4-ratainen halli Brahenkatu 6:een - avattiin vuonna 1928. Keilahallien myötä keilailutoiminta alkoi järjestäytyä ja Turun Keilailuliiton perustava kokous pidettiin 27.1.1929. Nämä kuusi seuraa olivat: Turun Riento, Åbo Turnförening, Turun Urheiluliitto, Turun Palloseura, Bowlingklubben Brahe ja Idrottsföreningen Kamraterna. Näistä toiminnassa ovat edelleen kaikki Bowlingklubben Brahea lukuun ottamatta.

Autolan halli jouduttiin lopettamaan 10 toimintavuoden jälkeen ja, kun urheiluaulan halli sai tammikuun 15. päivä 1940 täysosuman talvisodan pommituksissa, oltiin Turussa ilman keilahallia 13 vuotta. Näin elettiin aina helmikuuhun 1953 asti, jolloin avattiin konserttisalin alakertaan 8-ratainen Aninkaisten keilahalli. Heti ensimmäisenä vuonna Aninkaisissa pelattiin SM-kilpailut, joihin osallistui 300 keilaajaa. Vuonna 1971 avattiin odotettu 16-ratainen Kupittaan keilahalli. Toukokuussa 1972 Kupittaa isännöi Suomen Mestaruuskilpailuja, joihin osallistui ennätysmäärä kilpailijoita – 2318.

Erityismaininnan avauspuheessa saivat Suomen Keilailuliitto, sekä lähimmät jäsenliitot ja Turun Kaupunki. Ilman näitä yhteistyökumppaneita keilailulliset saavutukset olisivat Turussa huomattavasti laihempia.

Varsinaisen juhlapuheen piti Suomen Keilailuliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Erkki Jääskeläinen. Turun Keilailuliiton vuosikokous oli 24.2. päättänyt kutsua Erkin kunniapuheenjohtajakseen. Monissa keilailun luottamustehtävissä ansioitunut Jääskeläinen kiitti kunniasta ja kertoi ottavansa tehtävän ilolla vastaan. Puheessaan Jääskeläinen pohti keilailun nykytilaa ja tulevaisuutta. Haaste heitettiin yleiselle seuratoiminnalle, sillä hän totesi seurakokojen olevan keskimäärin liian pieniä harrastetoiminnan kasvattamiseksi. Haasteen sai myös turkulainen huippukeilailu, sillä Suomen Mestareita ja maajoukkuepelaajia ei turkulaisissa seuroissa viime vuosina ole montaa ollut.
Juhlissa jaettiin Suomen Keilailuliiton ja Turun Keilailuliiton ansiomerkkejä. Kuitenkin merkeistä arvokkaimman Kulttuuri- ja urheiluministerin myöntämän Liikunnan ja urheilun ansioristin sai Voitto Alitalo K-29. Voitto on ollut mukana turkulaisessa keilailu- ja urheilutoiminnassa pitkään ja veti Kupittaan Keilahallia yrittäjänä vuosina 1977–1998.

Juhlailtapäivä sujui rennon seurustelun merkeissä. Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja Harri Järvinen onnitteli myös perustajajäsentä ja kiitti Turkua aktiivisesta osallistumisesta koko SKL:n toimintaan. Pentti Elo toi lämpimän tervehdyksen Tampereelta. Turun ja Tampereen välinen yhteistyö on ollut hyvää, ja kaupunkien keskinäisestä paremmuudesta on aina silloin tällöin hyvässä hengessä kamppailtukin.

Palaa otsikoihin